Osaavimmat ostavat konsultteja, heikommat jäävät toimittajaloukkuun

Vierityspalkki.fi:n Perttu Tolvanen kirjoitti perjantaina 3.9.2021 blogikirjoituksen otsikolla ”Iso osa kotimaisesta ohjelmistoalasta on henkilöstövuokrausta”. Postauksessaan hän kirjoittaa provosoivasti kotimaisen IT-alan ottaneen viimeisen kymmenen vuoden aikana aimo harppauksen kohti henkilöstövuokrausta.

Kirjoituksesta saa sen käsityksen, että asiakkaat ovat joutuneet kehittämään omaa projektinhallintakykyään, kun konsulttiyritykset eivät enää kykene tai halua ottaa vastuuta kokonaisprojektitoimituksista, vaan haluavat agile-huumassaan myydä ainoastaan vuokrattavia käsipareja. Tämä oletus on sen verran vinossa, että Anglia katolleen kääntyi: myös tekijävetoisessa markkinassa yritykset tuottavat sellaisia palveluita joita asiakkaat haluavat, eikä päinvastoin.

Konsulttien käyttö ei kerro henkilöstövuokraukseen kääntymisestä, vaan asiakkaiden kypsyydestä. Käytämme meillä Talentedilla sisäisesti viisiportaista mallia kuvaamaan organisaatioiden digitaalisia kyvykkyyksiä, kun nostamme asiakkaitamme tasolta toiselle.

Taso 1 – Emme osaa mitään

Organisaatiolla ei käytännössä ole digitaalista myyntiä ollenkaan, eikä sillä ole kyvykkyyksiä kehittää liiketoiminnan uudistamiseen tarvittavia IT-järjestelmiä. Organisaatiolla menee sormi suuhun kun digitransformaatiojuna lähestyy laituria, mutta jostain pitäisi löytää lippu. Yleensä liiketoiminnan digitaalinen transformaatio alkaa esimerkiksi verkkokaupan tai CRM-järjestelmän implementoinnilla. Kokemuksen puute näkyy niin osto- kuin toteutusvaiheessakin ja projektit ovat vaikeita – sekä asiakkaalle että toimittajalle.

Taso 2 – Osaamme ostaa järjestelmiä

Organisaatiosta löytyy esimerkiksi tuote- tai ICT-päällikkö, jonka vastuulla on kehittää liiketoimintaa tukevia IT-järjestelmiä. Organisaatiolla on kuitenkin vain kyvykkyydet ostaa kokonaistoimituksena valmiita järjestelmiä ja organisoida järjestelmän käyttöönotto toimittajan avustuksella. Liiketoiminta joutuu mukautumaan ostettujen järjestelmien tarjoamiin prosesseihin (eikä päinvastoin), ja yritys on toimittajaloukussa.

Järjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto saattaa kestää puolesta vuodesta kahteen, minkä jälkeen järjestelmään tehdään vain pakolliset päivitykset. Kehittämisen ja käyttöönoton aikana markkina on kuitenkin muuttunut niin paljon, että järjestelmät ovat lähtökohtaisesti ajastaan jäljessä, ja näistä hintavista pieleen menneistä projekteista saadaan aina silloin tällöin lukea mediasta.

Taso 3 – Osaamme ostaa projekteja

Organisaatio on ymmärtänyt, minkälainen kilpailuetu on kehittää liiketoimintaa tukevia järjestelmiä, joilla prosesseja saadaan optimoitua ja asiakaskokemusta parannettua. Organisaatiolla itsellään ei kuitenkaan ole kyvykkyyksiä projektinhallintaan, joten se turvautuu konsulttiyrityksiin, jotka kehitystyön lisäksi auttavat myös asiakasta projektinhallinnassa, ketterien menetelmien jalkauttamisessa sekä palvelumuotoilussa. Uudet menetelmät ja työskentelytavat voivat aiheuttaa merkittävää muutosvastarintaa organisaatiossa.

Taso 4 – Osaamme johtaa projekteja

Organisaatio on saavuttanut kyvykkyyden johtaa IT-projekteja, minkä ansiosta organisaatiolla on suurempi omistajuus IT-järjestelmien kehittämisestä. Projektit eivät koskaan lopu: niitä kehitetään resurssien puitteissa vastaamaan käyttäjien ja liiketoiminnan tarpeita.

Organisaatio joutuu edelleen ostamaan konsultointia ulkopuolelta, koska sen kilpailukykytekijät IT-alan työmarkkinoilla eivät ole kunnossa. Organisaatiossa saattaa olla esimerkiksi sisäisesti luotuja esteitä kuten riittämätön palkkataso IT-alan ammattilaisille tai työkulttuuri, joka ei ole yhteensopiva ohjelmistokehittäjän tarpeiden kanssa. Myös organisaation työnantajamielikuva saattaa olla heikko, jolloin IT-alan ammattilaiset eivät näe organisaatiota mielekkäänä työnantajana.

Taso 5 – Osaamme tehdä projekteja

Organisaatio kykenee johtamisen lisäksi myös suunnittelemaan ja kehittämään liiketoimintaa tukevia IT-järjestelmiä, ja voi sanoa, että yrityksen liiketoiminta on digitalisoitunut. Kaikkea ei silti edelleenkään kannata tehdä itse: organisaatio edelleen käyttää konsultteja erikoistumista vaativissa projekteissa tai käynnistämässä uusia liiketoimintoja tai palveluita. Korkeimmalla tasolla oleminen ei myöskään tarkoita etteikö järjestelmiä osteta valmiina: henkilöstöä jopa kannustetaan ottamaan itsenäisesti käyttöön työtehokkuutta kasvattavia SaaS-palveluita.

Konsultit eivät ole henkilöstövuokrausta

Tätä mallia seuraamalla huomaamme, että koska asiakasorganisaatiot ovat kehittäneet omia digitaalisia kyvykkyyksiään (konsulttiyhtiöiden avustuksella!) sille tasolle, että pystyvät itse ottamaan projektinhallinnasta vastuun, ei niillä enää ole tarvetta ostaa kokonaisprojektitoimituksia. Tämä puolestaan vapauttaa asiakasorganisaation toimittajalukoista, mahdollistaa IT-järjestelmien kehittämisen liiketoimintaa tukevaan suuntaan ja lopulta koko liiketoiminnan digitalisoitumisen.

Organisaatiot siis tahtovat kehittää itselleen kyvyn tehdä IT-kehitystä, ja tästä päästään toiseen mielipide-eroon alkuperäisen kirjoituksen kanssa: asiakkaat ostavat henkilöstövuokrausta, kun eivät syystä tai toisesta tahdo palkata työntekijöitä, ja puolestaan konsultointia kun eivät syystä tai toisesta pysty palkkaamaan työntekijöitä. Tämän takia vaikkapa Goforea, Solitaa, Reaktoria tai Futuricea ei ole mainittu Talouselämän vuokratyövoimaa koskevassa jutussa: ne ovat konsulttiyhtiöitä eivätkä henkilöstövuokraajia!

Softa tulee väistämättä syömään maailman. Kaikki liiketoiminta digitalisoituu. Organisaatioilla ei ole mahdollisuutta jäädä digikyvykkyyksien matalimmille tasoille, mikäli ne aikovat olla kilpailukykyisiä.

Jokainen yritys joutuu miettimään haluavatko he ostaa vain kokonaisia järjestelmiä ja kahlita itsensä järjestelmätoimittajiin. Kun asiakkaiden digitaaliset kyvykkyydet muuttuvat, täytyy myös heille tarjottavien palveluiden muuttua. Kuten Vierityspalkin artikkelissa ansiokkaasti todetaan: “ohjelmistoyritykset vastaavat ensisijaisesti asiakkaista lähtevään kysyntään.”

Tee loikka seuraavalle tasolle

Talented kehittää digikyvykkyyksiä. Teemme töitä kaikilla eri tasoilla olevien organisaatioiden kanssa. Tarvitsit sitten loikkaa seuraavalle tasolle tai kasvua korkeimmalla tasolla – tai näkemystä siitä, missä portaalla yrityksesi on, ota yhteyttä kasvukonsultteihimme.