Ohjelmistokehittäjien palkat Suomessa, osa 1

Ohjelmistokehittäjien palkat Suomessa, osa 1

Viimeisen vuoden aikana on ollut aktiivista keskustelua IT-alan osaajapulasta ja siitä, kuinka hyvin pärjäävät yritykset kertovat julkisesti palkkaavansa suuria määriä henkilöitä, etenkin ohjelmistokehittäjiä. Tätä keskustelua on seurannut tiiviisti perässä myös keskustelu koodaajien palkoista. On ollut puhetta muun muassa 15 000 euron kuukausipalkkaa tienaavista superkoodaareista. Talentedilaisillakin on usein tullut sama aihe vastaan joko yhteisön sisällä tai sen ulkopuolella. Aihe tuntuu kiinnostavan sen verran paljon, että päätin avata kehittäjien todellisia palkkoja Suomessa.

Talented on lyhyen, reilun vuoden elinikänsä aikana haastatellut useita satoja ohjelmistokehittäjiä ja keskustellut käytännössä jokaisen kanssa palkkatasosta. Haastateltavista iso osa on ollut arvostetuissa työpaikoissa kokeneen kehittäjän roolissa. Samaan aikaan toisella puolen pöytää olemme haastatelleet Suomen arvostetuimpia työnantajia, joita kumppaniverkostossamme on noin 100 kappaletta, startupeista pörssiyhtiöihin.

Kävi keskustelua julkisesti kuinka avoimessa hengessä tahansa, on palkka edelleen tabu Suomessa. Superkoodaajien palkoista syntynyt keskustelu on osittainen oire tästä. Kun seuraa palkkakeskustelua eri kanavissa, huomaa nopeasti, että näissä lähes jokaisessa viitataan palkansaajissa muihin kuin itse keskusteluissa oleviin tahoihin: kavereihin, tuttuihin tai tutun tuttuihin. Usein kyseessä on kuulopuheet, eli ei suoranaisia todisteita siitä, mitä henkilö on todella tienannut – ja erityisesti miksi.

Talouselämän mainitsemaan Superkoodariin ei tule törmäämään usein. Miksi näin? Asiaa voi tarkastella vaikkapa arvontuotannon näkökulmasta. Yritykset eivät luonnostaan ole mitään hyväntekeväisyysjärjestöjä, vaan palkka on maksu henkilön tekemästä työstä ja sen tuottamasta arvosta yritykselle. Toisin sanoen palkka on aina perusteltavissa.

Otetaan esimerkiksi konsultointiyhtiöt. Näistä Suomen arvostetuimpia yrityksiä ovat muun muassa Vincit, Reaktor, Gofore ja Futurice. Kaikki rakentavat asiakkailleen digitaalista liiketoimintaa, saaden projekteihin käytetyistä tunneista korvausta. Näitä projekteja tekeville konsulteille maksetaan luonnollisesti palkkaa, ja siinä konsulttien laskutus on keskeisessä asemassa. Esimerkiksi 5 000 euroa kuukaudessa tienaavalle kehittäjälle palkka sivukuluineen tarkoittaisi n. 6500 euron kustannusta yhtiölle (bruttopalkka * 1,3, mikä sisältää karkeasti henkilön palkanmaksuun liittyvät kustannukset). Tähän lisätään vielä operatiiviset ja hallinnolliset kustannukset, toimitiloista myyntiin, mikä lisää merkittävästi kustannuksia. Etenkin edellä mainituissa yrityksissä, joissa puitteet työntekoon on huippuluokkaa, on tämä osa kustannuksista myös verrattain korkea.

Tällä kaavalla yksi Superkoodari maksaisi pelkkine palkkakuluineen n. 20 000 euroa, ja kaikki kulut huomioiden todellinen kustannus olisi suurin piirtein 23 000 – 25 000 euroa kuukaudessa. Mikäli henkilö keskittyisi pelkästään laskutettavaan työhön, palkan kustantamiseen tarvittaisiin vähintään noin 170 euron tuntihintaista laskutusta, noin 200 euroa jos otetaan huomioon keskimääräiset sairaspoissaolot ja lomapäivät. Tuo summa ei riitä alkuunkaan hallinnollisten kulujen kattamiseen, saati sitten voiton tekemiseen. Vertailukohdaksi sanottakoon, että Suomessa ohjelmistokehityksen konsultoinnin hintataso liikkuu lähempänä 100 euron kuin 200 euron tuntihintaa. Jo tällä laskelmalla ajatus on siis utopiaa.

On toki selvää, että eritysosaajien osalta tilanne voi olla toinen. Esimerkiksi kokeneesta enterprise-tason järjestelmäosaamisesta saatetaan maksaa todella korkeaa hintaa. Tämä on kuitenkin pisara meressä, ja usein myös niin harvinaista tarvetta palvelevaa, ettei työtä riitä tehtäväksi koko aikaa. Muu aika tehdään sitten sitä “normaalia lapiointityötä”, josta saatu korvaus on myös linjassa työtehtävien kanssa.

Tuoteyhtiöt eli yritykset, jotka rakentavat omia tuotteitaan ja myyvät näitä, ovat teoriassa ainoa ympäristö, missä korkean palkan saanti on mahdollista. Menestyneitä tuoteyhtiöitä ovat esimerkiksi Smartly, Unity Technologies ja Supercell. Näissä kehittäjän rakentama tuote levitetään ja myydään pitkin maailmaa, joten saatu rahallinen hyöty voi olla paikoittain todella merkittävää. Kuitenkin ohjelmistokehittäjien palkat ovat näissä useimmiten kiinteät, eikä niinkään sidottu yrityksen liiketoiminnan menestymiseen. Palkkoihin verrataan markkinatason palkkoja, eli näissä voidaan paikoittain maksaa hieman korkeampaa palkkaa, mutta 15 000 euroa kuukaudessa vaatii todella keskeisen aseman yrityksen menestymistä kohtaan.

Mitä kokeneet ohjelmistokehittäjät sitten tienaavat Suomessa? Seuraavassa osassa avaamme Suomen palkkatasoja ja palkkiomalleja. Käsittelemme myös seikkoja, jotka vaikuttavat palkan suuruuteen sekä keskeisimpiä keinoja, joilla osaaja voi nostaa omaa palkkaansa.

Ohjelmistokehittäjien palkat Suomessa, osa 2

 

Uusien haasteiden aika?

OTA YHTEYTTÄ

Lue myös: Koodarin top 50 työpaikkaa