Mielipide: Miksi suomalaiset yritykset eivät onnistu houkuttelemaan ulkomaista työvoimaa?

Mielipide: Miksi suomalaiset yritykset eivät onnistu houkuttelemaan ulkomaista työvoimaa?

Viime viikon torstaina (14.3.) järjestettiin Rising North -projektin loppuraportin julkaisutilaisuus. Rising North oli vuosina 2016-2018 Pohjoismaiden ministerineuvoston kärkihanke 1,5 miljoonan euron tukirahoituksella. Projektin tarkoituksena oli kehittää Pohjoismaista startup-ekosysteemiä, ja suurimmaksi yksittäiseksi aiheeksi rahoitusta keränneiden aliprojektien joukosta nousi teknologiakentän osaamisvaje. Tilaisuudessa julkaistiin paitsi itse rapotti, niin myös keskusteltiin Pohjoismaiden startup-kentän tulevaisuudesta ja siitä, millaisia ratkaisuja osaajapulaan tarvitaan.

Ulkomaisen työvoiman houkutteleminen Suomeen

Ulkomaisen työvoiman houkutteleminen ja työllistäminen Suomeen on kuuma peruna, ja lähes kaikkien, kenen kanssa aiheesta keskustelee, mielestä erityisesti ulkomaalaisia koodareita voisi tuoda bussikaupalla Suomeen. Silti omassa työssäni kohtaan viikoittain henkilöitä joille suomenkieli ei ole äidinkieli, ja heillä on sen johdosta vaikeuksia työllistyä. Mistä moinen paradoksi johtuu?

Rising Northin tapahtumassa puhuttiin paljon lainsäädännön esteistä ja mahdollisista muutoksista, puhuttiin myös hyvistä käytännöistä, Suomen asemasta kansainvälisillä markkinoilla ja siitä mitä julkisella puolella pitäisi tapahtua, että Suomesta tulisi houkutteleva paikka asua ja tehdä töitä.

Väitän, että koko tässä keskustelussa on peiliin katsomisen paikka kaikilla suomalaisilla, niin yrityksillä kuin yksittäisillä henkilöillä.

Tässä vaiheessa jokaisen pitäisi jo ymmärtää, että vaikka julkinen puoli on aina ollut hidas muutosten suhteen, on politiikka jo nykyisellään muuttunut reaktiiviseksi vanhan proaktiivisen mallin sijaan. Lainsäädäntö lähinnä laillistaa jo tehtäviä asioita ja olemassa olevia käytäntöjä sen sijaan, että se mahdollistaisi uusia avauksia ja olisi jotenkin eteenpäin vievä voima.

Käytännössä myös kaikille Suomeen tuleville teknisen alan asiantuntijoille on mahdollista hankkia spesialisti-viisumi, jolla töiden aloittaminen on mahdollista heti ilman pitkää odottelua ja jonka aikana voi hankkia pysyvän oleskeluluvan. Helsingissä myös kaikki mainittavat virastot on viimein saatu saman katon alle, joten jos maahanmuuttaja ei jaksa hoitaa paperiasioitaan sähköisesti, ne hoituu kätevästi samalla käyntikerralla yhdessä konttorissa.

Suomi on jo nyt houkutteleva paikka asua. Toimiva terveydenhuolto, lastenhoito, koulupalvelut, luonto ja kaikki muu ovat kilpailuetuja moniin muihin maihin verrattaessa. Jos esimerkiksi Remedy onnistuu houkuttelemaan triplasti tienaavia pelikoodareita Kalifornian auringon alta Niittykumpuun keskellä talvea, ei Suomi voi olla huonoimmasta päästä elinpaikkana.

Hyvät mahdollisuudet onnistumiselle

Relokaatiopalveluita voi hoitaa kalliilla ja halvalla. Hyviä käytäntöjä löytyy molemmista ääripäistä useasta eri yrityksestä, mutta kukaan ei ole ottanut tehtäväkseen jakaa näitä hyviä käytäntöjä tai kokemuksia. Monella olisi varmasti halu sitä tehdä, mutta organisaatiosta ei kuitenkaan löydy tarpeeksi resursseja tai kiinnostusta pitkän aikavälin hyötyihin sijoittamiseen ja yhteisen hyvän tekemiseen.

Oman kokemuksen mukaan suomalaiset yleisesti vieroksuvat työympäristöä, jossa ei puhuta päivittäin suomea. Vast’ikään juttelin rekrytoijan kanssa, jolla oli käynyt kandidaatteja, jotka eivät koe kyseistä yritystä omakseen johtuen englanninkielen käytöstä toimistolla. Annan ilmaisen vinkin kaikille: suomenkielen opettaminen on huomattavasti helpompaa kuin JavaScriptin.

Osaajapula ei poistu sillä, että pakoillaan vastuuta ja toivotaan että mikään ei muutu. Jos yritykset löisivät hynttyyt yhteen ja alkaisivat jakamaan hyviä käytäntöjä sekä tekemään yhteistyötä oikeasti kansainvälisen ilmapiirin puolesta, meillä olisi todella hyvät mahdollisuudet onnistumiselle. Suurin muutos kuitenkin pitää tapahtua suomalaisissa itsessään ja yleisessä asenneilmapiirissä.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ratkaisemaan paitsi osaaja- niin myös kestävyysvajetta. On aika ottaa pää pois arseesta ja ryhtyä sanoista tekoihin. Kaikki puitteet on jo olemassa.

 

Kiinnostaisiko tietää, millaisia työmahdollisuuksia sinulle voisi löytyä, tai tutustua alan mielenkiintoisimpiin yrityksiin? Entä onko palkkatasosi linjassa markkinan kanssa? Talented auttaa IT-alan konkareita tutkimaan alan työmarkkinaa ja löytämään uusia haasteita. Ilmaiseksi. Lue lisää ja hae mukaan!

HAE MUKAAN

 

Teemu Tiilikainen
Tavallinen superkoodari / Talent Agent
teemu(a)talented.fi